keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Lumimyrskyssä Mt Doomilla

Huruttelimme maanantaina iloisin mielin kohti Tongariron kansallispuistoa ja Mt Doomia, oikealta nimeltään Mt Ngauruhoe tulivuorta (m 2287). Kotteromme 1,8 litraisella koneella teki hiukan tiukkaa vuoristotaipaleella, mutta pääsimme kuitenkin ilman sen suurempi ongelmia perille. 

Severe Weather Warning
Whakapapan kylässä, jossa majapaikkamme sijaitsi, meitä odotti yllätys: "Severe Weather Warning". Olimme lukeneet lumisateista vuorilla sääennusteesta, mutta se että ne ylettyivät meidän kyläämme oli yllätys. Sen tiesimme etukäteen, ettei kannattanut enää haaveilla kuuluisan Tongariro Alpine Crossing -päivävaelluksen (19 km, 7-8 h) tarpomista. Reitti oli tukossa lumisateista ja kiinni lumivyöryvaaran takia. Ehkä joskus toiste sitten...
Saatuamme kotteromme leirintäalueelle parkkiin lumi-jääsade alkoi myrskytuulen saattelemana uudelleen. Emme siis lähteneet suunnittelemallemme maisemakävelylle. Hyvä että uskalsimme käydä hakemassa karttoja 200 metrin päässä olevasta matkailuinfosta puhumattakaan, että olisimme ajaneet kesärenkailla yhtään mihinkään. Täällähän ei käytetä talvirenkaita, pelkkiä ketjuja jos niitäkään. Onneksi ei sentään näkynyt yhtään örkkiä

Yö meni hiukan haperoilla unilla, koska puista tippuvat jääkikkareet kuulostivat peltikattoa ja tuulilasia vasten vähintään nyrkinkokoisilta. Lisäksi välillä tuntui, että koko purkki lähtee myräkässä lentoon tai vähintään kellahtaa kyljelleen. Aamulla kuulimme, että tuuli oli ollut pahimmillaan 30 m/s. Onneksi autossa riitti lämpöä, vaikka pakkasta oli ulkona useampi aste eikä tarvittu edes lumilapiota, että pääsimme autosta ulos.
Seuraavana päivänä sää oli mitä mainioin ulkoiluun ja pääsimme näkemään niin kutsutun Mt Doominkin. Edellisten päivien lumisateiden loska hidasti paikoi menoa, mutta ei haitannut sitä liiemmin. Teimme kaksi erillistä parin tunnin kierrosta upeassa luonnossa. Maisemakuvia luvassa myöhemmin.

Tässä pikainen tilannepäivitys ja pyydetty kuva kärrystämme!
Our ride (picture taken earlier)

2 kommenttia:

  1. Teillä on kyllä mieletön retki:) Kittos, kun jakasat(te) jakaa sen myös meille kotona seikkaleville.Halaus ja onnea kotteron kanssa / Sari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tämä kieltämättä aika uskomaton seikkailu! Eilen minua puri (näykkäsi) sorsa varpaasta. :D Onpa siinäkin meillä ennenkokematon tapahtuma. Lököttelin vaelluksen jälkeen poikittain autossa ja tuuletin jalkojani ulkona (ja ehkä vähän torkahdin samalla). Olin ottanut kengät ja sukat pois ja varpaani näyttivät varmaan niin herkullisilta, että sorsa tuli koittamaan olisiko pikku prinssinakeissa makua.... Tai sitten se protestoi, kun ei annettu sille ruokaa. Hitto että pelästyin, mutta saatiin myös hyvät naurut.

      Poista