Seuraava määränpäämme oli Karibianmerellä sijaitseva Bocas del Toron saariryhmä. Säästääksemme aikaa ja päästäksemme helpommalla otimme Boguetista suoran shuttle-bussin rannikolla sijaitsevaan Almiranteen ja sieltä valmiiksi varatun venematkan Bocas towniin. Paketin hinta oli 30 $/hlö. Vaihtoehtoinen reitti olisi ollut jonkin verran edullisempi (ehkä n. 20 $), mutta paljon pidempi sekä matkallisesti että etenkin ajallisesti. Ensin olisi pitänyt matkata takaisin Davidiin ja etsiä sieltä sitten seuraava bussi Almiranteen. Meidän matkamme ei mennyt ollenkaan Davidiin, vaan bussi kulki pysähtymättä halki viehättävän viidakon ja ohi pienten alkeellisten intiaanikylien. Tie oli paikoin huonossa kunnossa, mutta perille ensimmäiseen etappiin päästiin hyvässä ajassa. Lyhyen tauon jälkeen matkaa jatkettiin ilman pysähdyksiä.
 |
| Taukopaikalla/ Break |
Bussimatkamme päättyi Almiranteen. Siellä on pieni vesitaksisatama, josta taksit pääosin operoivat Bocas del Toroon. Rähjäinen kylä muistutti silmiinpistävästi, miten räikeitä tuloerot Panamassa ovat. Löyhkä oli +30 asteen helteessä lillivässä satama-altaassa - miten sen sanoisi - ikimuistoinen. Pitkään ei tarvitse tuumailla mistä haju on saanut alkunsa, kun katsoo lahtea ympäröiviä taloja. Viemäröintejä niistä tuskin löytyy, televisioantennit kylläkin.
 |
| Water taxi station, Almirante |
Karibianmeren värikkäästä ja iloisesta kulttuurista sekä eksotiikasta ei ollut Almirantessa tietoakaan. Saimme jälleen muistutuksen siitä, miten hirvittävän etuoikeutettuja olemme Suomessa. Vaikka maassamme on nyt poliitikkojen mukaan kansantaloudellisesti erittäin haastava tilanne, on meillä vaan asiat silti niin hyvin.
Jouduimme hiukan odottamaan "asemalla" (=lautahökkelissä) paattiamme. Heikki sattui saamaan veneestä viimeisen paikan kapteenin vierestä. Minä olin asettunut aikaisemmin takapenkille. Kun vene vihdoin saatiin lastattua, kuski laittoi tallan pohjaan. Seurauksena oli, että etenkin kaksi viimeistä penkkiriviä kastuivat pärskeistä oikein kunnolla. Noin ½ tunnin matka taittui kuitenkin ihan turvallisesti ja vesikin oli lämmintä. Onneksi veneen perällä keikkuvat rinkammekin olivat sadesuojissa ja kamat sisällä vielä erillisissä pusseissa, joten ei hätiä mitiä. Lisää Bocasin seikkailuista luvassa tuota pikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti